Valkovenäjän kieli.html
 
| ca | de | en | es | fr | it | nl | no | pl | pt | ru | ro | fi | sv | tr | vo |


 

Valkovenäjä
Omakielinen nimi Беларуская
Englanninkielinen nimi Belarusian
Ranskankielinen nimi Biélorusse
Tiedot
Alue Valko-Venäjä Valko-Venäjä
Puola Puola
Virallinen kieli Valko-Venäjä
Puhujia 7–8 miljoonaa
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä slaavilaiset kielet
itäslaavilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 be
ISO 639-2 bel
SIL RUW

Valkovenäjä (valkoven. Беларуская мова) on itäslaavilainen kieli, jota puhutaan Valko-Venäjällä ja sen ympäristössä.

Sisällysluettelo

muokkaa Valkovenäjän asema

Valko-Venäjällä vuoden 1999 kyselyssä 3 686 000 ihmistä (36,7 % väestöstä) ilmoitti valkovenäjän "kotikielekseen." Laajemmalla kriteerillä 6 984 000 (85,6 %) ilmoitti sen "äidinkielekseen."

muokkaa Kirjoitusjärjestelmä

Valkovenäjää kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla. Aakkosto on peräisin kirkkoslaavin kielestä, ja sen nykyinen muoto vahvistettiin vuonna 1918. Joskus käytetään myös latsinka- eli łacinka-kirjaimistoa (лацінка), joka perustuu latinalaiseen kirjaimistoon. Laajimmin latinalaisia aakkosia käytettiin valkovenäjän kirjoittamiseen 1800-luvulla; nykyisin käytännöllä on lähinnä kuriositeettiarvoa. Liettuan tataarit kirjoittivat kieltä aikoinaan arabialaisin aakkosin.

Valkovenäläinen kyrillinen aakkosto sisältää seuraavat merkit:

А Б В Г Д (ДЖ ДЗ) Е Ё Ж З І Й К Л М Н О П Р С Т У Ў Ф Х Ц Ч Ш Ы Ь Э Ю Я

Eräs latsinka-kirjaimiston versio sisältää seuraavat merkit:

A B C Ć Č D (DŽ) E F G H I J K L Ł M N Ń O P R S Ś Š T U Ŭ V Y Z Ź Ž

Pääsääntöisesti valkovenäjän kirjaimet translitteroidaan suomen kieleen standardin SFS 4900 mukaisesti, ei latsinkan mukaan.

muokkaa Kielioppi ja oikeinkirjoitus

Kielessä on kuusi vokaalia ja 39 konsonanttia, 48 jos mukaan luetaan harvinaisemmat.

Valkovenäjän kielioppi muistuttaa muita itäslaavilaisia kieliä. Nomineilla on kuusi sijaa: nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, instrumentaali ja lokatiivi/prepositionaali. Vokatiivi on jäänyt käytöstä ja esiintyy lähinnä kirjallisuudessa. Sanoilla on kolme sukua: maskuliini, feminiini ja neutri.

muokkaa Valkovenäjän kielen historia

Moderni valkovenäjä kehittyi muinaisvalkovenäjän pohjalta, jota puhuttiin maaseudulla ja pikkukaupungeissa vielä 1800-luvun lopulla. Liettuan suuriruhtinaskunnan valkovenäläinen ylimystö puhui tätä kieltä vielä 1700-luvun lopulla.

Kieltä alettiin tutkia 1830-luvulla ja ensimmäisen valkovenäjän kieliopin kokosi etnografi Špilevski vuonna 1846 Minskin alueen kansanmurteiden pohjalta käyttäen kyrillisiä kirjaimia. Venäjän tiedeakatemia kieltäytyi kuitenkin painamasta sitä. Kansankieleen perustuva kirjallinen traditio alkoi lähinnä Vintsent Dunin-Martsinkjevitšin teosten pohjalta. 1860-luvulta lähtien sekä Puola että Venäjä joutuivat vetoamaan valkovenäjänkielisiin talonpoikiin. Valkovenäjän kielellä alettiin tuottaa propagandaa, kuten venäläis-, tsaarin- ja ortodoksisuuden vastainen "Manifest" ja Konstanty Kalinowskin tuottama "talonpojan totuus", joka oli puolalaisvastainen, vastavallankumouksellinen ja ortodoksimielinen. Myös narodnikkiliike herätti kiinnostusta valkovenäjän kieleen. Venäjällä valkovenäjänkielisten kirjojen painaminen oli kielletty vuoteen 1904.

Ensimmäisen normatiivisen kieliopin kokosi Branislaw Taraškjevitš. Hänen työnsä valmistui syksyllä 1917. Taraškjevitš joutui pakenemaan rauhattomasta Pietarista Suomeen saadakseen työnsä tehtyä, eikä sitä ollut mahdollista painaa sen valmistuttua. Kesällä 1918 Taraškjevitš saapui Vilnaan, jossa ensimmäinen "Valkovenäjän kielioppi kouluille" saatiin painettua. Valkovenäjän neuvostotasavallassa Taraškjevitšin kielioppi julkaistiin uudelleen 1922 muuttamattomana, tosin Jazep Ljosikin kieliopin nimellä.

Oikeinkirjoitusta uudistettiin vielä 1920-luvulla, jolloin Jazep ja Anton Ljosik ottivat käyttöön foneettinen oikeinkirjoituksen. Uudistus valmistelemaan perustettiin S. Njekraševitšin johtama ortografinen komitea. Uudistusta hankaloittivat vuosien 1929–1930 poliittiset puhdistukset kansallis-demokraattisia vastavallankumouksellisia vastaan, jossa ennen neuvostojärjestelmää vaikuttaneet kansallismieliset sosialistit puhdistettiin tehtävistä ja ainoastaan muutamat tunnetut hahmot, kuten Janka Kupala säästettiin.

Vuonna 1933 valmistuneen ja viralliseksi määrätyn oikeinkirjoitusuudistuksen tavoitteeksi ilmoitettiin venäjän ja valkovenäjän kielten keinotekoisten rajojen vähentäminen ja puolan kielen korruptoivan vaikutuksen poistaminen kielestä. Samalla lehdistössä käytiin kampanjaa nat-demejä vastaan. Osa Puolaan kuuluneen Länsi-Valko-Venäjän asukkaista ja emigranteista ei hyväksynyt vuoden 1933 oikeinkirjoitusuudistusta. Puola myös sulki kaikki valkovenäjänkieliset koulut 1937, ja kieltä opetettiin vasta Saksan miehityksen aikana 1941–1944.

Oikeinkirjoituksen uudistusta jatkettiin 1949–1957 Jakub Kolasin johtaman komitean johdolla ja uudet säännöt julkistettiin 1959. Näissä osa vuoden 1933 muutoksista kumottiin. Perestroikan myötä esiintyi vaatimuksia "oikeaan kieleen" palaamisesta ja oikeinkirjoitukseen tehtiin pieniä muutoksia 1985.

Tämän jälkeen osa lähinnä Valko-Venäjän kansanrintamaa lähellä olleita julkaisuja, kuten "Svaboda", "Pahonja" ja "Naša Niva" alkoi 1990-luvulla julkaista oikeinkirjoituksella, joka muistuttaa 1933 uudistusta edeltävää. Tästä muodosta sen kannattajat käyttävät nimeä "taraškevita" (тарашкевіца) tai "klassinen". Näistä minskiläinen "Svaboda" ja hrodnalainen "Pahonja" ovat sittemmin palanneet normatiiviseen oikeinkirjoitukseen. Sen sijaan ulkomailta valkovenäjän kielistä ohjelmaa lähettävät ja enimmäkseen emigranttien operoimat Radio Free Europe ja Radio Polonia käyttävät omanlaistaan oikeinkirjoitusta.

muokkaa Kielioppi

Valkovenäjän substantiiveilla on kuusi sijamuotoa: nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi, instrumentaali ja lokatiivi. Myös vokatiivi on olemassa, mutta sitä käytetään hyvin harvoin.

muokkaa Esimerkkejä

  • вітаю (vitaju) – hei
  • як (jak) – kuinka
  • як маесься? (jak majesja?) – kuinka voit?
  • добрай раніцы (dobrai ranitsy) – hyvää huomenta
  • дабранач (dabranatš) – hyvää yötä
  • дзякуй (dzjakui) – kiitos
  • дзе (dze) – missä?
  • адкуль (adkul) – mistä?
  • чаму (tšamu) – miksi?
  • я разумею (ja razumeju) – ymmärrän
  • нічога не разумею (nitšoha ne razumeju) – en ymmärrä mitään

muokkaa Katso myös

muokkaa Aiheesta muualla


Slaavilaiset kielet

bosnia | bulgaria | kašubi | kroatia | makedonia | montenegro | polabi | puola | ruteeni | serbia | serbokroatia | slovakki | sloveeni | slovintsi | sorbi | tšekki | ukraina | valkovenäjä | venäjä


Tämä Valko-Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
All Right Reserved © 2007, Designed by Stylish Blog.